Peluri

Tammikuun tapaamisessa keskusteltiin pelihimosta Dostojevskin tapaan. Kirjan kieli ja tyyli yllätti moderniudellaan, varsinkin aiemmin luettuun Tolstoihin verrattuna. Tarina oli kovin hengästyttävä ja meni suoraan asiaan ja loppuikin melko yhtäkkisesti. Tähän osaltaan on varmasti vaikuttanut se, että Dostojevski kirjoitti kirjan noin kuukaudessa dead line niskassaan. Henkilöiden kevyt ja jokseenkin omituinen suhde elämään vain rahan ja pelin kautta oli melko hämmentävää. Rakkauttakin käsiteltiin kuin peliä, ja siksi kai siinäkin hävittiin. Hahmoista hauskin oli tietysti Mummo, joka hänkään ei voinut rulettipöytää vastustaa ja pelasi oikein olan takaa!

Siilin eleganssi

Muriel Barberyn romaani Siilin eleganssi (L'Élégance du hérisson, 2006) oli joulukuun kirja. Lainaus Katariinalta: Yleisesti tykkäsimme kirjasta, vaikka päähenkilöt aiheuttivatkin ärtymystä. Heidän piikikkäät luonteensa totisesti tulivat läpi lukijalle asti. Teimme samoja huomioita, joita Riikkakin jo esitti viestissään. Lisäksi keskustelimme mm. Paloman murrosikäisyydestä, herra Ozun ilmaantumisesta kuin deus ex machina, kirjan romantiikan aikaan viittaavista piirteistä (päähenkilö kuolee lopussa, kamelianainen), vessamusiikista (kuolinmessun soittaminen viemäriin huuhtoutuville jätöksille naurattaa täällä vieläkin:-D), kaikkien kirjan henkilöiden ennakkoluuloisuudesta toisiaan kohtaan. Me kaikki olisimme myös tainneet mielellään ottaa herra Ozun asunnon asuaksemme:-)